Category Archives: Yleisötilaisuus

Jukka Korpela, ”Joosua julisti kaupungin uhriksi Herralle ja surmasi kaikki sen asukkaat” – Universaalit ihmisoikeudet ja Laki historian virrassa (28.3.2018)

Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen SOFY ry:n vuosikokousesitelmä, keskiviikkona 28 maaliskuuta 2018, klo 16 alkavan yhdistyksen vuosikokouksen päätteeksi. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, sali 404. Kaikki, jäsenet ja muut, ovat sydämellisesti tervetulleita.

Herra sanoo Joosualle Nuunin pojalle: ”Noudata tarkoin sitä lakia, jonka palvelijani Mooses sinulle antoi. Älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle.” Tästä syntyy vaatimus Jumalan lain absoluuttisesta tottelemisesta ja kaikkien siitä poikkeavien omien ja vieraiden tappamisesta jumalan kunniaksi (haram-teologia). Vanhan Testamentin kirjoitukset heijastavat koko lähi-itäisen kulttuurin oikeuskäsityksen peruskiveä. Maailmaa ohjaa Jumalan ikuinen järjestys. Sitä ei saa arvostella, muuttaa tai ihmisen järjellä ymmärtää.

Järjestelmä edustaa klaanin kollektiivista etua yksilön arvon sijaan. Totuus, laki ja uskonto ovat sama asia. Hallitsija suo sen armostaan alamaisilleen. Kreikassa klaanirakenne hajosi ja tieto ja jumalat erosivat toisistaan. Roomalaiset ajattelivat, että laeilla voi ohjata yhteiskuntaa ja parantaa sitä. Lait riippuivat säätäjänsä toimivallasta, vaikka epämääräinen luonnon oikeudenmukaisuus ohjasikin niitä.

Itä vaikutti Roomaan ja keisarista tuli jumala. Keisari Diocletianuksen lakikoodeksit annettiin keisarin nimissä, joten keisarista tuli lain lähde. Itäinen ajatus voimistui 500-luvun Corpus iuris civiliksessä ja sitä seuranneessa bysanttilaisessa oikeudessa. Lännessä Kaarle Suuren uudistusten innoittamina alettiin systematisoida vanhoja säädöksiä ja lopulta kanonistit alkoivat ottaa mallia alkuperäisestä roomalaisesta oikeudesta. Paavin voimakas pyrkimys valtaan johti paradoksaalisesti uskonnon syrjäytymiseen lakien säätämisessä.

Islamilaisessa idässä oltiin aluksi avoimia kreikkalaiselle rationalismille. Tilanne muuttui 1100-luvulla. Syntyi illuminationismi, joka korosti, että totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa vain mystisellä kilvoittelulla. Koraani käsitettiin ikuiseksi ja täydelliseksi jumalan ilmoitukseksi. Kun tämä laki pyrki kertomaan pikemmin pelastumisesta, se ei ohjannut laillisuushallinnon syntyyn.

Lännessä skolastikot etsivät ristiriitoja auktoriteettien opetuksista. Puolesta-vastaan argumentointi (”paras argumentti voittaa”) johti ajattelemaan, että totuutta on myös jumalan ilmoituksen ulkopuolella eli että myös pakanat tuntevat hyvän: jumalaakin sitoo yleinen vaatimus oikeudenmukaisuudesta. Kun sama vaatimus velvoitti myös kuningasta, kykenivät hänen lakinsa edustamaan jumalan totuutta ilman keisarin ja paavin valtaa. Siten muodostui suvereenikuninkuus ja tämän absoluuttinen lainsäädäntö ohjaamaan kutakin valtakuntaa konkreettisten lakien mukaan.

Tämä on lyhyt kertomus kahden vastakkaisen maailmanjärjestyksen kehittymisestä uuden ajan alkuun. Kummankin lähtökohta on sama juutalais-persialainen laki. Kun ajatellaan, että jumalan totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa mystisen tietämiskokemuksen kautta, korostetaan myös, että jumalan laki on ihmisymmärrystä suurempi ja kattaa kaiken tiedon. Siksi Koraani tai Raamattu on täydellinen, lopullinen ja ajaton jumalan totuus, jota ei voi arvostella ja joka epärationaalisuudessaankin on ehdoton. Kun se käskee hävittämään pahan, on käskyä toteltava eikä sitä voi kumota järkiargumentein. Siksi islamilainen Kairon julistus määrittelee ihmisoikeudet sharialle alisteiksiksi. Siksi protestanttiset lahkot lukevat Mooseksen lakia ehdottomana ohjeenaan. Siksi myös terrorismia voi perustella haram-teologian periaatteella tuhota jumalan vastustajat. Toisaalta siksi tämän lain tulkkina oleva hallitsija on itse lakien yläpuolella.

Jos taas ajatellaan, että tieteet ovat toisistaan riippumattomia ja kaikki on alisteista universaalille oikeudenmukaisuudelle ja rationalismin vaatimukselle, syrjäytyy mystiikka ja ajatus jumalan iankaikkisesta ja ihmisjärkeä korkeammasta totuudesta. Silloin lakeja voidaan muuttaa perustelemalla ne yleisten oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja rationalismin mukaan. Silloin myös laeilla voidaan rakentaa yhteiskuntajärjestelmää ja –rauhaa riippumatta hallitsijan mielivallasta.

Jälkimmäisessä ajattelutavassa on kuitenkin useita ongelmia historioitsijan näkökulmasta:

  1. Onko ylipäätään olemassa universaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoja, vaan ovatko ne tietyn historian ja kulttuurin tuotteita. Tämä on erityisen ongelmallista, koska monet perusarvomme ja –ajatuksemme ovat yksiselitteisesti eurooppalaisen valistuksen tuotetta.
  2. Muodostaako ajatus korostaa meidän oman kulttuurihistoriamme tuottamia perusarvoja esim. osana perustuslakia samanlaisen absoluuttisen totuusrakenteen, joka sitoo haram-teologian perusteena olevaa Jumalan lakia.
  3. Onko toimintoja, joiden kannalta länsimainen oikeusjärjestelmä ei olekaan paras. Vaikka se suojaa investoinnit, onko se este tavarakaupalle. Esim. olisiko siten syytä arvioida poikkeavien yhteiskuntien talousjärjestelmää toisesta näkökulmasta.

***

Jukka Korpela (s. 1957) opiskeli Helsingin yliopistossa ja Roomassa historiaa, arkeologiaa, sosiologiaa, Rooman kirjallisuutta ja oikeustieteitä. Keskiajan kirkkohistoriaa koskeva pro gradu hyväksyttiin 1979 ja antiikin historiaa käsittelevä väitöskirja 1987. Lisäksi hän on suorittanut Ulkoasiainhallinnon virkatutkinnon ja työskennellyt diplomaattina Egyptissä, Bulgariassa, Neuvostoliitossa ja Latviassa. Vuodesta 1998 Jukka Korpela on ollut Itä-Suomen (Joensuu) yliopiston yleisen historian professori. Hän on julkaissut 10 monografiaa ja yli 150 tieteellistä artikkelia, joissa tarkastellaan eri puolilta vallan syntyä ja sen oikeuttamista. Historian Ystäväin Liitto valitsi hänen kirjansa Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn (Gaudeamus, 2015) vuoden 2015 historiateokseksi.

SOFY:n vuosikokous 28.3.2018

Yhdistyksen vuosikokous pidetään tänä vuonna 28. maaliskuuta 2018 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 404 klo 16:00 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja muut esityslistalla olevat asiat.

Kokouksen päätteeksi (arviolta n. klo 17) vuosikokousesitelmän pitää Itä-Suomen yliopiston Euroopan aatehistoriaan erikoistunut yleisen historian professori Jukka Korpela, jonka kirjoittaman kirjan ”Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn” (Gaudeamus, 2015) Historian Ystäväin Liitto valitsi vuoden 2015 historiateokseksi. Kirja käsittelee niin filosofisia, uskonnollisia, kuin kulttuurillisiakin vaikutuksia länsimaisen oikeuskäsityksen, sekularismin ja tieteellisen ajattelun kehittymiselle, ja samaa on odotettavissa myös esitelmältä, jonka tarkka aihe ja otsikko ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla www.sofy.fi. Esitelmä on kaikille avoin joten myös yhdistykseen kuulumattomat ovat sydämellisesti tervetulleita.

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Alustava esityslista

1 § Kokouksen avaaminen.

2 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen, sekä kokouksen pöytäkirjan tarkastajien valitseminen.

3 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4 § Esityslistan hyväksyminen.

5 § Opiskelijapalkinto.

6 § Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitteleminen, sekä toiminnantarkastajien laatiman toiminnantarkastuskertomuksen esitteleminen.

7 § Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle.

8 § Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valitseminen

Vanha hallitus:
Panu Minkkinen (pj)
Janne Porttikivi (vpj)
Maija Aalto-Heinilä
Paul Tiensuu
Tomi Hämäläinen
Juho Joensuu
Susanna Lindroos-Hovinheimo (vara)
Kevät Nousiainen (vara)
Ida Koivisto (vara)
Ari Hirvonen (vara)
Visa Kurki (vara)

9 § Valitaan toiminnantarkastajat vuodelle 2018. Vuoden 2017 toiminnantarkastajat ovat Teemu Juutilainen ja Suvi Sankari, ja varatoiminnantarkastajat  Tiina Paloniitty ja Jouni Westling.

10 § Yhdistyksen jäsenrekisterin päivittäminen: eronneet, liittyneet, jäsenmaksujen maksaminen.

11 § Yhdistyksen jäsenmaksusta päättäminen. Tiedottaminen/keskustelu IVR:n jäsenmaksusta.

12 § Toimintasuunnitelma 2018.

13 § Muut esille tulevat asiat.

14 § Vuosikokousesitelmä (n. klo 17:00).

15 § Kokouksen päättäminen.

TSV:n keskustelutilaisuus: Eurooppalainen tutkimuseettinen ohje uudistui

Eurooppalainen tutkimuseettinen ohje uudistui: Merkitys tiedeyhteisölle – Tiedeakatemiain neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan keskustelutilaisuus

Torstaina 4.5.2017 kello 13-15
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA (All European Academies) on julkaissut uudistetun version tutkimuseettisestä toimintaohjeesta The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised edition. Tule kuulemaan, mitä ohjeessa on uudistettu ja mitkä tekijät johtivat muutostarpeisiin.

Ohjeessa määritellään hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja soveltamisalueet. Ohje pätee niin julkisesti kuin yksityisestikin rahoitettuun tutkimukseen kaikilla tieteenaloilla. Sitovana ohjeistus koskee esimerkiksi EU:n rahoitussopimuksia Horisontti 2020 -ohjelmassa ja sitä seuraavassa Euroopan komission yhdeksännessä tutkimuksen puiteohjelmassa.

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Lisätietoa.

The erosion of the rule of law in East Central Europe (15.2.2017)

The seminar addresses the recent problems surrounding the erosion of a liberal-oriented rule of law in Central and Eastern Europe, with a particular focus on Hungary and Poland. The policies of the Orban and Kaczynski administrations have raised foundational, pressing questions in academia and political spheres. Who is the sovereign? What constitutes political will and the body politic? What sort of legitimacy is necessary for political cohesion and how is legitimacy built and managed? This seminar will open up room for different perspectives and narratives, placing specific regional contexts in relation to broader philosophical thought concerning the limits and possibilities of a liberal rule of law (e.g., Habermas, Kelsen, Mouffe, Schumpeter, Schmitt).

The seminar is open to everybody who is interested in the topic.

Venue: The Aleksanteri Institute at the University of Helsinki; the Seminar Room, 2nd floor, Unioninkatu 33

Arranger: Dawid Bunikowski, LLD in legal theory
Co-sponsor: The Interest Group on International Legal Theory of the European Society of International Law
Co-organiser/Co-sponsor: The University of Eastern Finland Law School
Co-organiser/Co-sponsor: The Aleksanteri Institute, The University of Helsinki
Co-organiser/Co-sponsor: Jean Monnet Programme, The University of Helsinki

Date: 15 February 2017

Speakers and confirmed participants

  • Prof. Kaarlo Tuori, Helsinki Faculty of Law
  • Dr. Katalin Miklossy, Docent, Senior Researcher, Aleksanteri Institute (Helsinki)
  • Dr. Emilia Palonen, Docent, Senior Lecturer, Department of Political and Economic Studies (Helsinki)
  • Dr. Walter Rech, Postdoctoral Researcher, Erik Castrén Institute of International Law and Human Rights (Helsinki)
  • Dr. Dawid Bunikowski, IGILT, ESIL; UEF; Associate, Cardiff Centre for Law and Religion

Coffee breaks:
Refreshments for participants.

Programme

12.00. Welcoming with coffee

Session I. “Practice” (Chair: Dr Heino Nyyssönen, University of Turku)
12.10. Dawid Bunikowski, ”The crisis in Poland, and Schmittian questions in “the rule of law” debate”
12.40. Katalin Miklossy, ”The lack of the rule of law in the lawyers’ regime: Hungary”
13.10. Emilia Palonen, ”Populism and polarization in Hungary”
13.40. Discussion.
14.10. Coffee break.

Session II. “Theory” (Chair: Dawid Bunikowski, Co-chair: Dr. Maria Varaki, Erik Castrén Institute of International Law and Human Rights)
14.30. Walter Rech, ”Political Subjects and Structural Constraints”
15.00. Kaarlo Tuori, ”Constitutional courts, Schmitt and Kelsen”/Comments
15.30. Discussion.
16.00. Concluding remarks.