Category Archives: Uncategorized

Aulis Aarnio in memoriam

Sofy julkaisee oheisen professori Kimmo Nuotion laatiman Aulis Aarnion muistokirjoituksen.

Aulis Aarnio oli syntynyt vuonna 1937 ja hän menehtyi vuoden 2023 syyskuussa. 

Jo Otto Brusiin oli koetellut kansainvälisiä kenttiä oikeusteorian saralla, mutta vasta Aarnio rakensi itselleen määrätietoisesti keskeisen aseman jo suhteellisen nuorella iällä verkottuen ikäpolvensa tärkeimpien tutkijoiden kanssa. Aarnio eteni oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön IVR:n presidentiksi ja toi järjestön kongressin Helsinkiin kesällä 1983. 400 johtavaa alan harrastajaa, joukossa myös nelisen opiskelijaa, piti kokoustaan aurinkoisen elokuisen viikon Finlandia-talon juhlallisissa puitteissa. Saimme kuulla muun muassa Joel Feinbergiä ja Georg Henrik von Wrightiä.

Aarnion akateeminen tausta oli siviilioikeudessa. Sain 1980-luvun alussa seurata opiskelijana hänen perhe- ja jäämistöoikeuden luentojaan. Aarnio erottui edukseen Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan silloisista opettajista. Opiskelijaan teki suuren vaikutuksen se osaaminen, jolla hän pystyi vapaasti kertoen avaamaan aihealueen sääntelyn taustoja. Hän tuntui ymmärtävän yksittäisten lakinormien sisällön vastaansanomattoman syvällisesti ja monipuolisesti. Luentotauolla hän jäi opiskelijoiden kanssa keskustelemaan lisää siitä, mistä kukakin oli kiinnostunut. Hän oli läsnä ja saapuvilla. Hänellä oli opettajan taito ja kutsumus.

Aarnio oli siihen aikaan todellakin jo lyönyt itsensä läpi myös oikeusteoreetikkona. Filosofista sivistystä hän oli ammentanut muun muassa arvostamansa Georg Henrik von Wrightin ajattelusta. Esimerkiksi varhaisessa teoksessa Laki, teko ja tavoite (1975) on nähtävissä vahvaa von Wrightin vaikutusta. Analyyttisen filosofian piirissä tekojen selittämisen ja ymmärtämisen kysymykset olivat nousseet keskeisiksi, kun jälkiwittgensteinilaisuuden hengessä kiinnitettiin erityistä huomiota kieleen ja kielen mahdollisuuksiin, ja kun tieteenfilosofisesti oltiin sallivampia kuin empirismiin päätyneessä edeltävässä vaiheessa. Von Wright oli Aarniolle tärkeä inspiraation lähde, sillä hänen ajattelustaan saattoi löytää paljon erilaista oikeusteoreettisesti ja oikeusfilosofisesti kiinnostavaa, ja se avasi tien myös Ludwig Wittgensteinin filosofian suuntaan. Tämä linkki kansainvälisesti hyvin tunnettuun von Wrightiin takasi myös sen, että Aarniota kuunneltiin.

Aarnio oli erityisen kiinnostunut oikeudellisesta tulkinnasta sellaisena kuin tuomioistuimen sitä tuli harjoittaa. Alf Rossin realismin ja ennusteteoriat hän torjui uskoen, että oikeusteorialla olisi annettavaa, kun kehitellään vastauksia ratkaisijan kohtaamiin kysymyksiin. Aarnio oli etsijä, joka kokeili yhdistellä vaikutteita eri suunnista. Dworkinlainen teoretisointi vei hänestä uskon oikeustieteen mahdollisuuksiin liian pitkälle. Herkules-tuomaria ei tarvinnut olettaa. Uusretoriikkakin sai huomiota, kun hän pohti perusteluiden vakuuttavuuden kysymystä. Hyväksyttävyys loi yhteyden arvoihin ja etiikkaan. Aarnio piti peruslinjat selkeinä filosofoiden ja teoretisoiden aidon analyytikon tapaan. Liitutauluille syntyi kaavioita. Marxilaisuus ei häntä inspiroinut. Myöhemmin hän torjui esimerkiksi feministiset oikeuskritiikit ja jälkimodernit filosofoinnit. Puheelle eläinten oikeuksista hän ei lämmennyt lainkaan. 

Aarnion kiinnostuksen taustalla oli aito huoli siitä, millaisin tavoin oikeuden suuria aiheita lähestyttäisiin. Ainoastaan argumentaatioteorian avulla voitiin hänen mukaansa tuoda lisävalaistusta aiheeseen ja vastata kansalaisten oikeusturvaodotukseen. Aivan olennaista oli, etteivät puhtaat auktoriteettiperusteet voineet olla kestäviä eivätkä ohjata kotimaista lainkäyttöä. Kelseniläinen formalismi puolestaan ohitti oikeuden yhteiskunnalliset tehtävät. Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tuli kohdata yhteiskunnan taholta nousevat haasteet. Oikeusteorian tulisi välttää irralliset teoriakiemurat ja asettua nöyrästi palvelemaan lainopin ymmärtämistä. Liian kumouksellisia aineksia Aarnio vierasti ajattelussaan. Ilmeisesti 1970-luku oli tarjonnut niistä riittämiin esimerkkejä. 

Vielä 1980-luvulle asti ratkaisujen perustelut olivat oikeuskäytännössä usein hyvin kehnot. Näyttöratkaisuja perusteltiin tavallisesti ”On katsottava” -muotoiluilla, eikä oikeudellisia tulkintoja juurikaan perusteltu sen kummemmin. Vastaavaa näkyi siitä, että hallituksen esitykset usein lähinnä toistelivat esitettyjä lainkohtia toisin sanoin. Tuomioistuinratkaisuissa selostavat pöytäkirjaosat hallitsivat. Korkein oikeus ei vielä tuolloin ollut ennakkopäätöstuomioistuin, eikä hovioikeuksien ratkaisuja pidetty senkään vertaa ennakkopäätöksinä. Finlexin tuloa saatiin odottaa vielä vuosikymmenen, joten oikeuskäytännöstä etsittiin tietoa kirjastojen hyllyiltä, jos etsittiin.

Analyyttisesta filosofiasta samoin kuin hermeneutiikasta vaikutteita saaneen Aarnion oikeusteorian peruspuitteet koskivat näitä tulkinnan ja soveltamisen kysymyksiä. Oikeusteorian käytännöllinen merkitys oli siinä, että se saattoi suunnata oikeudellisia ratkaisijoita kehittämään ratkaisun perusteluita vastatakseen paremmin yhteiskunnalliseen oikeusturvaodotukseen. Mielivallan välttäminen, ratkaisujen ennakoitavuus ja kansalaisten kunnioituksen ansaitseminen olivat siinä olennaista. Aarnio näki hyvin sen, että tuomioistuimet käyttivät merkittävää valtaa, ja tuo valta tuli saattaa kontrollin piiriin. Oikeusteoreettinen ja oikeustieteellinen lainopillinen tutkimus laajemminkin asettuivat tässä kehikossa palvelemaan yhteiskuntaa, koska ilman juridisen koulutuksen ja sen mukanaan tuoman oikeudellisen ajattelun apua oli turha edes haaveilla siitä, että oikeusturvaodotus saattaisi toteutua. 

Aarnion uran huippuhetket ajoittuivat siihen, kun myös kansainvälisissä oikeusteoreetikkopiireissä suunnattiin huomattavaa kiinnostusta näihin kysymyksiin. Voi vain mainita esimerkiksi Neil MacCormickin Edinburghista, Robert Alexyn Kielistä ja Aleksander Peczenikin Lundista. He kukin veivät tätä tutkimusta eteenpäin omalla sarallaan. Aarnion kotimaiselle yleisölle suunnattu Laintulkinnan teoria vuodelta 1989 muodosti eräänlaisen kulminaatiopisteen. Siihen hän tiivisti monenlaisista aineksista kaiken siihen mennessä pohtimansa. Oikeudellisten ratkaisujen laadun kehittyminen oli jo saatu liikkeelle, oikeusteorian opetus palveli myös teoreettisen lainopin tutkimuksen vahventumista, ja kotimainen oikeustieteemme oli perusteiltaan vahventunut. 

Samaan aikaan kuitenkin oikeudellinen muutos harppoi eteenpäin. Julkisoikeuden teoreetikot nousivat kuvaan mukaan. Suomi liittyi ensin Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja sen jälkeen ensin Euroopan talousalueeseen ja vuonna 1995 Euroopan unioniin. Kävimme myös lamassa. Kotimaisen lainsäädännön uudistustarpeet olivat huomattavia. Vaikka Aarnion esittämät mallit laintulkinnasta edelleen olivat hyviä lähtökohtia, syntyi tarvetta laaja-alaisempaan oikeusteoriaan, joka kykenisi ottamaan haltuun oikeudellisten muutosten laajempia merkityksiä. Kriittisessä oikeustutkimuksessa riitautettiin oikeusteorian tehtävä oikeuttaa tuomioistuimissa tapahtuva vallankäyttö. Martti Koskenniemi teoretisoi kansainvälisen oikeuden perustavia ristiriitoja. Kaarlo Tuorin Weber- ja Habermas-piirissä perehdyttiin kriittiseen yhteiskuntateoriaan. 

Aarnio oli itse siirtynyt Tampereelle, mikä jätti oikeustieteellisissä tiedekunnissa enemmän tilaa muille teoreetikoille ja suuntauksille. Hänen suurin kiinnostuksensa oikeusteoriaa kohtaan ainakin aavistuksen hiipui, kun uusi kiinnostus, historiallisten romaanien kirjoittaminen, vaati huomiota. 2000-luvun alussa Aarnio aloitti kansainvälisen Tampere Klubin toiminnan. Klubin kutsutilaisuuksiin osallistui merkittäviä tutkijoita eri aloilta. Klubi kuvasti hyvin myös hänen toimintatapaansa. Hän halusi määritellä agendat ja olla tapahtumien keskipisteessä.

Vaikuttaa siltä, että Aarnio jonkin verran kipuilikin suhtautumisessaan oikeustieteen kehitykseen ja sen uusiin tehtäviin. Hän taisi lähettää muutamia myllykirjeitäkin, kun koki perintönsä olevan vaarassa. Vanhan mestarin ei ollut aivan helppoa löytää paikkaansa uudessa ympäristössä. Suuren tammen alta ei kasvanut toista samanmoista.

Vuodelta 2006 oleva Tulkinnan taito – ajatuksia oikeudesta, oikeustieteestä ja yhteiskunnasta on tärkeä teos siinä, että Aarnio reflektoi tieteellistä uraansa ja kertoo saamistaan vaikutteista aikaisempaa avoimemmin. Samalla hän osoittaa myös seuranneensa aikaansa ja kommentoi esimerkiksi perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan liittynyttä keskustelua. Teos on hengeltään sovitteleva, ikään kuin Aarnio olisi eräänlaisen sisäisen kamppailun myötä valmis nyt näkemään ainakin jonkin arvon sellaisissakin kehittelyissä, joita vastaan hän oli aikaisemmin pikemmin kriittisesti polemisoinut.      

Aarniolais-peczenikläinen oikeuslähdeoppi, jossa oikeuslähteitä jaettiin velvoittavuutensa mukaan, vaati ilman muuta päivitystä. Tähänkin hän oli valmis.

Vuonna 2010 julkaistussa teoksessaan Luentoja lainopillisen tutkimuksen teoriasta Aarnio pohti oikeuden muutosta ja näköaloja tulevaisuuteen. Hän korosti edelleen lakimiesten ( – tulisi varmaan puhua nykyään juristeista) ammatillisen vastuun olevan ytimeltään perusteluvastuuta. Se tehtävä on muuttumaton. Mutta oikeuslähdeoppi sen sijaan on joutunut muutoksen tilaan. Oikeuslähdeoppien tulevaisuuteen kuuluu polysentria, niiden hajaantuminen oikeusalakohtaisesti tai jopa ongelmakohtaisesti. 

Olaus Petriä ahkerasti lainaillut Aarnio uskaltaa teoksen lopussa ryhtyä hiukan jo saarnamieheksikin. Tärkeintä olisi, että jokainen juristisukupolvi sisäistää ammatin vaatimat eettiset ja moraaliset vaatimukset samoin kuin ymmärtää sen, että oikeus on yhteiskunnallinen ilmiö. 

Vaikka Aulis Aarnio ponnisti analyyttisen filosofian perinteestä, hänenkin tuotantonsa voi sijoittaa osaksi yhteiskunnallista ja tarvittaessa myös kriittistä näkemystä oikeudesta ja oikeustieteestä, joka on ollut kotimaisille oikeusteoreetikoille sangen tunnusomainen Hannu Tolosesta Juha Karhuun ja Kaarlo Tuoriin. Nämä yhteiskunnalliset uudistavat ja kriittiset piirteet ovat varmaankin olleet erityisen havaittavia siihen aikaan, kun Aarnion kiinnostus argumentaatioteoriaan ja lainopin teoriaan 1970-luvulla yleisemmin virisi. 

Haluaisin nähdä Aarnion edustaman ajattelun vaikutusta siinä, että tuomioistuinten ratkaisukäytännöt myös aidosti kehittyivät. Nykypäivänä on selvyys, että auktoriteettiperustelut eivät riitä. Samalla kun argumentaatioteorian merkitys on tullut osoitetuksi ja ymmärretyksi, oikeastaan Aarnion esille nostamat kysymykset ovat myös uudestaan ajankohtaisia. Tekoäly haastaa autenttisuuden, hybridivaikuttaminen totuuden, eliitinvastainen populismi nousee tiedettä ja asiantuntijatietoa vastaan sen eri muodoissa. Etäännymme diskurssietiikan aikanaan antamista ideaaleista. Yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuus on kiinni siitä, pystymmekö toimimaan yhdessä ja järkevästi edes suurimpien haasteidemme edessä. 

Aarnio oli mukana Oikeus-lehden ja Oikeustiede – Jurisprudentia -vuosikirjan  perustamisessa vaikuttaen, että oikeustieteen julkaisukanavat uudistuivat.

Suomen oikeusfilosofinen yhdistys Sofy ry, joka toimi IVR:n kansallisena osastona, oli luonnollisesti hänen lempilapsensa.

Käytännöllisen luonteensa vuoksi Aarnion opit ovat erityisen hyödyllisiä oikeustieteen opiskelijoille ja nuorille tutkijoille, koska ne avaavat reittejä oikeuden ja oikeustieteen ikuisiin peruskysymyksiin. Kun perusasiat ovat hallussa, on mahdollista edetä erilaisiin muihin mahdollisiin suuntiin ja kysymyksenasetteluihin. Tai sitten jatkaa siitä, mihin Aarnio pääsi.

Kimmo Nuotio

Keskustelutilaisuus rikosoikeuden filosofiasta ja itsemääräämisoikeudesta

Aika ja paikka :to 30.3. klo 17-19

Helsingin yliopisto, oikeustieteellisen tdk:n tiedekuntahuone P545, 5. kerros, Porthania (Yliopistonkatu 3, Helsinki; kannattaa saapua hieman etuajassa paikalle, sillä 5. kerroksen lasiovet saattavat olla lukossa)

Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä Zoomin kautta:

https://helsinki.zoom.us/j/67148430067?pwd=VXdpeTJRcEh6SXM3Njkvd2E0TGlpQT09

Meeting ID: 671 4843 0067
Passcode: 604062

Tilaisuus liittyy kahteen hiljattain ilmestyneeseen kirjaan, joiden tekemisessä sofylaisia on ollut aktiivisesti mukana:

Tilaisuudessa kirjojen päätoimittajat esittelevät ensin teoksia. Sen jälkeen kuullaan alustus yliopistonlehtori Kati Niemiseltä. Tämän jälkeen on vapaata keskustelua.

Sofy ry:n vuosikokous

Sofy ry:n vuosikokous on to 30.3.2023 klo 16.00.

Paikka:Helsingin yliopisto, oikeustieteellisen tdk:n tiedekuntahuone P545, 5. kerros, Porthania (Yliopistonkatu 3, Helsinki)

5. kerroksen lasiovet saattavat olla lukossa. Suosittelemme saapumaan viimeistään 15.55, jotta ehdimme hakemaan osallistujat ovelta.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Zoomin kautta: https://helsinki.zoom.us/j/67148430067?pwd=VXdpeTJRcEh6SXM3Njkvd2E0TGlpQT09

Meeting ID: 671 4843 0067
Passcode: 604062

Kokouksen esityslista löytyy täältä.

Seminar in commemoration of Ari Hirvonen 25.8.–26.8.2022: Conference location and accommodation

The conference is held in two locations in Helsinki:

The walking distance between the two venues is 2,5km, and there are several hotels in between them. No hotel reservations have been made for the conference guests, but a discount is available in two hotels:

  • Nearby Hietsun paviljonki, Hotel Helka 12% discount on the daily rate of a room for any nights between 23.8. and 27.8., when reservations are made at the Hotel’s own website, using a discount code AH22. The regular price for 1 person room, including breakfast and sauna, at the moment is between 143€ and 188€.
  • Next to the Porthania, GLO Hotel Kluuvi offers a 20% discount on the daily rate of a flexible room with breakfast, for any nights between 24.8. and 27.8., when reservations are made at the Hotel’s own website, using a discount code PROARI. .

Registration open: Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory, June 28-30, 2022

The Faculty of Law of the University of Helsinki, in collaboration with the Law School of the University of Eastern Finland (UEF), the University of Alicante and the Finnish Association for the Philosophy of Law (SOFY) will arrange the VIII Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory in Helsinki on 28th–30th June 2022. The seminar will be held at the premises of University of Helsinki (Metsätalo building). The language of the seminar will be English. There will be no attendance fee.

Keynote speakers: Aulis Aarnio, Minna Gräns and Jesus Vega Lopez

The registration is now open.

Preliminary programme

Sign up here

Lecture: ”Legal Personhood in European Privacy Protection”, Susanna Lindroos-Hovinheimo, March 28

Susanna Lindroos-Hovinheimo will deliver a lecture based on her recent book Private Selves: Legal Personhood in European Privacy Protection (Cambridge University Press 2021).

Private Selves

Time: March 28, 2.30pm-4pm
Place: Helsinki Collegium for Advanced Studies, Common Room (Fabianinkatu 24 A, third floor) / Zoom
Registration ends on March 28, 8am.

Abstract: Legal Personhood in European Privacy Protection

This paper analyses the philosophical foundations of privacy rights drawing on Foucault, Rancière and Nancy. The key question concerns what it means to be a person according to EU privacy law. In difficult cases, the European courts face the ungrateful task of outlining various aspects of a private person in the connected, digitalised and globalised world. There is no unambiguous definition of privacy to be found in European law or in political philosophy, and the openness of the concept makes it such an interesting instrument in legal regulation. As a result, European case law offers compelling material that can be studied as one index of legal constructions of personhood. The study shows that the legal subject is often understood in European privacy law according to individualistic views of personhood. This is the main critique put forward in the analysis. The paper will also consider alternatives to the individualising tendencies that are present in current privacy and personal data regulation.

All are welcome to the event.

Sign up here: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/116583/lomake.html

The talk will be followed by the annual meeting of the Finnish Society for Legal Philosophy (Sofy ry) at 4.15pm.

Call for Abstracts: VIII Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory, June 2022

The Faculty of Law of the University of Helsinki, in collaboration with the Law School of the University of Eastern Finland (UEF), the University of Alicante and the Finnish Association for the Philosophy of Law (SOFY) will arrange the VIII Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory in Helsinki on 28th–30th June 2022. The seminar will be held at the premises of University of Helsinki (Metsätalo building). The language of the seminar will be English. There will be no attendance fee.

All scholars in legal theory/philosophy of law who are interested in presenting a paper at the seminar are invited to submit an abstract (300-500 words) by 31st March about the topic of their presentation. The seminar will contain a special section about the legal theory of Alf Ross, but all other legal-philosophical topics are welcome as well. For example, for those who are attending the 2022 IVR world congress, the seminar provides an opportunity to present a preliminary version of the congress paper.

The authors of the accepted abstracts will be notified by 15th April 2022. The final program and registration for the seminar for non-presenting participants will be announced by the end of April.

To submit an abstract, please fill out the following form by 31st March: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/116021/lomake.html

If you have any further questions, please contact professor Matti Ilmari Niemi (matti.niemi@uef.fi), associate professor Visa Kurki (visa.kurki@helsinki.fi), or senior lecturer Maija Aalto-Heinilä (maija.aalto@uef.fi).

Book launch: ‘Properties of Law’ (10 November 2021)

Wednesday, 10 November 2021, from 2pm to 4pm EET (UTC+2), Zoom.

Welcome to the launch seminar, co-organised together with the Helsinki Socio-Legal Initiative, dedicated to Professor Emeritus Kaarlo Tuori’s newest book Properties of Law. Modern Law and After (CUP 2021). The book is a legal-theoretical analysis about modern state law; about sociality, normativity and plurality as its properties, and what will come after modern state law. The main objective of the study is to offer a legal theoretical recapitulation of modern state law that avoids the fallacies of legal positivism. This calls for a relationist approach where law’s sociality is related to normativity, and normativity to sociality. Avoiding legal positivism’s fallacies also includes refraining from extrapolating from modern state law to law in general; replacing legal positivism’s conceptual universalism with sensitivity to the varieties of law, and acknowledging that law existed before modern state law, that it will exist after modern state law, and that other law exists alongside modern state law. The book concludes with a discussion of the impact of digitalization on law.

About the author
Kaarlo Tuori. Photo: Mika Ranta/Helsingin Sanomat

Kaarlo Tuori is Professor Emeritus of Jurisprudence at the University of Helsinki, Finland. He has led a Centre of Excellence in European Law and Polity, funded by Academy of Finland, 2008–2013, and has served as a counsellor to the Constitutional Law Committee of Parliament and as a Member of the Venice Commission of the Council of Europe (1998–). His monographs published in English include Critical Legal Positivism (Routledge 2002), Ratio and Voluntas: The Tension Between Reason and Will in Law (Routledge 2010) and European Constitutionalism (CUP 2015).

Provisional programme

In addition to a short introduction of the book by its author, the seminar includes prepared comments from Professors Hans Lindahl (Tilburg), Inger-Johanne Sand (Oslo) and Neil Walker (Edinburgh). The times are approximate.

2:00pm EET
Seminar opening
Panu Minkkinen (Helsinki)

2:05pm EET
Short introduction to the book
Kaarlo Tuori (Helsinki)

2:15pm EET
Prepared comments
Hans Lindahl (Tilburg)
Inger-Johanne Sand (Oslo)
Neil Walker (Edinburgh)

3:15pm EET
The author replies
Kaarlo Tuori (Helsinki)

3:30pm EET
Q&A and discussion

4:00pm EET
End of seminar

The event is open to all interested, but registration is required. Kindly register by filling in this form by Monday, 8 November 2021. You will receive the Zoom link by email after all registrations have been successfully recorded. All registration data will be deleted after the event.

About the discussants
Hans Lindahl

Hans Lindahl is Professor of Legal Philosophy at Tilburg University (the Netherlands), and Professor of Global Law at Queen Mary University of London. He obtained law and philosophy degrees at the Universidad Javeriana (Colombia) before completing his doctorate in philosophy at the University of Louvain (Belgium). Lindahl has published widely but is, perhaps, currently best known for his twin monographs Fault Lines of Globalization: Legal Order and the Politics of A-Legality (OUP 2013) and Authority and the Globalisation of Inclusion and Exclusion (CUP 2018). His current research is primarily oriented to legal and political-philosophical issues germane to globalisation processes, including participation in a six-year research program, Constitutionalizing in the Anthropocene. In dealing with these topics, Lindahl draws on (post-)phenomenology and theories of collective action of analytical provenance, while also seeking to do justice to the nitty-gritty of positive law.

Inger-Johanne Sand

Inger-Johanne Sand is Professor of Public Law and Head of Department at the Institute of Public and International Law, University of Oslo, Norway. She has been Visiting Professor at Copenhagen Business School (2005-2007) and holds honorary doctorates from the University of Turku (2011), the University of Gothenburg (2015) and the University of Copenhagen (2018). She has published extensively in the areas of constitutional and administrative law, the sociology of law, legal theory, environmental law, and European and international constitutional law. Among her latest publications in English are the chapters ‘The Council of Europe and Pan-European General Principles of Good Administration – the Influence on the Administrative Law of Norway’ in Ulrich Stelkens and Agnė Andrijauskaitė (eds.), Good Administration and the Council of Europe: Law, Principles, and Effectiveness (OUP 2020) and ‘Varieties of Authority in International Law – State Consent, International Organisations, Courts, Experts and Citizens’ in Patrick Capps and Henrik Palmer Olsen (eds.), Legal Authority beyond the State (CUP 2018).

Neil Walker

Neil Walker is has been the Regius Professor of Public Law and the Law of Nature and Nations at the University of Edinburgh since 2008. Before that he was Professor of European Law at the European University Institute, Florence 2000-2008. He has published widely on questions of subnational, national, European and transnational constitutional law and theory, and also on question of policing and security. He is a Fellow of the British Academy and also a Fellow of the Royal Society of Edinburgh. His most recent monograph is Intimations of Global Law (CUP 2015). He is presently completing a book on the relationship between law and utopia, funded by a Leverhulme Major Research Fellowship.

Sofyn kesäseminaari – Sofy summer seminar

In English below

Suomen oikeusfilosofinen yhdistys Sofy ry järjestää kesäseminaarin 17.-18.6.2021. Seminaarin ohjelma löytyy tämän viestin lopusta.

Johtuen kokoontumisrajoituksista tapahtuma joudutaan pitämään kokonaan verkossa. Osallistujat voivat kuitenkin halutessaan esim. organisoida yhteisen lounaan tai illanvieton. Verkkotapahtuman hyvä puoli on, ettemme joudu rajaamaan osallistujamäärää, joten tapahtumaan voi edelleen ilmoittautua täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/112231/lomake.html

The Finnish Association for Philosophy of Law (Sofy ry) will organize a summer seminar on June 17–18, 2021. The programme of the event is now finalized, and can be found below.

The seminar will take place online. However, participants should feel free to have lunch and/or evening drinks together, if they like. The good thing about the online format is that we do not need to limit the number of participants, so we have now reopened the registration for participants: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/112231/lomake.html

Thursday, June 17 (in English)Friday, June 18 (in English & Finnish)
 9.15-10.15 Panel I: Rule of Law 
Massimo Fichera “Rule of law and democracy beyond the State? Short reflections”
Jeremy Scott Kleidosty: “Missiology in Early Modern International Legal Orders”

10.30-11.30 Panel II: International Law  Berfin Nur Osso: “Deciding ‘In’, Acting ‘Out’: The EU’s Search of the State Responsible” P. Sean Morris: “The Eugenics of International Law: A Narrative on Race, Structure and Participation”  

12.30-13.30 Panel III: Legal Subject
Mina Jafarisabet: “Legal Theory based on teachings of Lacan“
Visa Kurki: “Expanding Agency and Borders of Competence”  

13.45-14.45 Panel IV: Legal interpretation 
Maija Aalto-Heinilä: “Legal Interpretation in a Multilingual Context”
Dawid Bunikowski: “Law, Morality and Religion Relations: Problems for Legal Interpretation”  

15.00-16.30 Book launch: Rights of Nature: A Re-examination (eds. Daniel P. Corrigan & Markku Oksanen, Routledge 2021)  
10.00-11.30 Panel I: Criminal Law – Rikosoikeus
Otava Piha: “A Violation of Sexual Autonomy: Examining the Wrongness of Rape” (+ Q&A in English)
Esko Yli-Hemminki: “Rikoslain ihmiskäsityksestä”
Heli Korkka-Knuts: “Voiko yhtiö (sittenkin) tehdä rikoksen?”  

12.30-14.00 Paneeli II: Oikeudellinen ajattelu
Suvi Lamminpää: “Taitava oikeudellinen ajattelu”
Tomi Hämäläinen: “Oikeudellisen päätöksenteon hyveet”
Mika Viljanen: “Mitä tekoäly tekee oikeudelle?”  

14.15-15.45 Paneeli III: Oikeudenmukaisuus
Hanna-Maria Niemi: “Ihmisarvo ja tulevat sukupolvet ihmisoikeuksien subjektina?”
Veera Koponen: “Vastuullisuutta – sääntelyllä vai vallankumouksella?”
Yrjö Mattila: “John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria nollasopimuslaisen toimeentulon näkökulmasta”  

Sofyn kesäseminaari – Sofy summer seminar

In English below

Suomen oikeusfilosofinen yhdistys Sofy ry järjestää kesäseminaarin 17.-18.6.2021. Tapahtuma voidaan toivottavasti järjestää livetapahtumana Helsingissä, kuitenkin niin että myös etäosallistuminen tulee olemaan mahdollista. Koronatilanteen niin vaatiessa seminaari pidetään kokonaan etänä. Ilmoitamme tarkemman seminaaripaikan ja -linkin, sekä seminaarin ohjelman, toukokuun lopulla.

Seminaari on avoinna kaikille oikeusfilosofian tutkijoille. Mitään tiettyä teemaa ei ole, vaan tarkoitus on luoda katsaus meneillään olevaan suomalaiseen oikeusfilosofiseen tutkimukseen. Seminaari on oiva tilaisuus testata esimerkiksi tekeillä olevan väitöskirjan tai artikkelin keskeisiä väitteitä ja verkostoitua muiden oikeusfilosofien kanssa. Ja kuten aina Sofyn tapahtumissa, ”oikeusfilosofia” ymmärretään laajasti, niin että tilaisuuteen ovat tervetulleita myös muiden kuin oikeustieteiden tai filosofian tutkijat. Tarvittaessa yksi tai useampia sessioita voidaan pitää englanninkielisenä.

Seminaarin yhteydessä järjestetään myös kirjanjulkistamistilaisuus Markku Oksasen ja Daniel Corriganin toimittaman kirjan Rights of Nature: A Re-examination (Routledge 2021) tiimoilta. Tilaisuus on tarkoitus pitää suomeksi.

Jos haluat pitää alustuksen seminaarissa (n. 20 min. esitys + 10 min. keskustelua) tai osallistua ilman alustusta, ilmoittaudu tällä lomakkeella su 23.5.2021 mennessä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/111533/lomake.html

The Finnish Association for Philosophy of Law (Sofy ry) will organize a summer seminar on June 17–18, 2021. The seminar will take place in Helsinki, but online participation will also be possible. If the Covid-19 pandemic will not yet allow a live meeting, the seminar will be organized fully online.

We welcome presentations also from non-Finnish speaking scholars who are doing legal theoretical/philosophical research in Finland. If you are interested in giving a presentation (20 minutes presentation plus 10 minutes discussion), or wish to participate without giving a presentation, please fill out this form by May 23: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/111533/lomake.html

The seminar is open to everyone and free of charge. The languages of the seminar will be Finnish and English. We will inform the participants about the practicalities by the end of May.