Author Archives: admin_sofy

Seminaari ’Itsemääräämisoikeus filosofisena ja juridisena käsitteenä’ 26.11.–27.11.

Sofy ja Hyvinvointioikeuden instituutti järjestävät 26.11.-27.11. seminaarin ”Itsemääräämisoikeus filosofisena ja juridisena käsitteenä” Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella Joensuussa!

Seminaari on avoin kaikille, ilman osallistumismaksua. Kahvitarjoilun ja tilojen varaamiseksi pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan 19.11. mennessä osoitteeseen henna.nikumaa(at)uef.fi.

Itsemääräämisoikeus on ollut viime aikoina pinnalla monesta syystä. Uusi asiakas- ja potilaslaki herättää kysymyksiä potilaan itsemääräämisoikeuden tilasta Suomessa nyt. Eutanasia-kansalaisaloite johti asiantuntijaryhmän perustamiseen pohtimaan loppuvaiheen hoitoa ja kuolevan potilaan itsemääräämisoikeutta. Aborttikeskustelu nosti jälleen pinnalle naisen oikeuden päättää omasta ruumiistaan ja sen suhteesta sikiön oikeuteen elämään. Itsemääräämisoikeuskysymyksiä liittyy myös informaatioteknologian kehitykseen, ja esimerkiksi uusi GDPR-lainsäädäntö ja vastikään kiireellisenä perustuslainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty tiedustelulaki herättävät kysymyksiä tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta. Samalla eri itsenäistymisäänestykset ovat herättäneet Euroopassa keskustelua kansojen itsemääräämisoikeudesta.

Seminaari on tarkoitettu kaikille näistä teemoista kiinnostuneille opiskelijoille, jatko-opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille. Esityksissä tutkijat esittelevät ajatuksiaan itsemääräämisoikeuden suhteesta muihin oikeuksiin ja yhteisön huolenpitovelvollisuuteen, kansan ja yksilön itsemääräämisoikeuksien suhteesta, itsemääräämisoikeudesta lääketieteessä, lapsen ja vajaakykyisen aikuisen itsemääräämisoikeudesta, sekä itsemääräämisoikeudesta tietoyhteiskunnassa. Alustusten jälkeen on varattu aina aikaa yleisökeskustelulle.  Lisätietoa puhujista ja esityksistä löytyy seminaarin_ohjelmasta.

Tervetuloa!

Paul Tiensuu, Sofyn sihteeri

P.S. Seminaari myös ”striimataan”, joten sitä voi seurata livenä netissä vaikkei pääsisikään itse osallistumaan tapahtumaan. Laitamme linkin streamiin näkyvästi sofyn nettisivuille kun tapahtuma alkaa.

IVR 2019 Luzernissa

IVR:n vuoden 2019 maailmankongressi järjestetään Sveitsin Luzernissa otsikolla ’Dignity, Democracy, Diversity’ 7. – 13. heinäkuuta 2019.

Kutsu sekä työpajoille että yksittäisille puheille on auki maanantaihin 31. joulukuuta 2018 saakka. Otsikossa annetut teemat eivät sulje ulos muiden teemojen käsittelemistä puheissa ja työpajoissa. Työpajoille ei ole asetettu erityisiä muotovaatimuksia. Puheiden odotetaan olevan n. 20 minuutin mittaisia.

Lisätietoja www.ivr2019.org.

 

Oikeussubjekti – varjoväitös ja teemakeskustelu

Ovatko eläimet ja vangit oikeuden subjekteja?

Tilaisuuden teemana on oikeussubjekti. Tilaisuus koostuu kahdesta varjoväitöksestä, niihin valmistelluista kommenteista ja yleisestä keskustelusta. Varjoväittelijät ovat Visa Kurki ja Kati Nieminen. Heidän esityksiään kommentoivat Maija Aalto-Heinilä ja Susanna Lindroos-Hovinheimo.

Visa Kurki väitteli otsikolla ”A Theory of Legal Personality” Cambridgen yliopistosta keväällä 2017.

Kati Nieminen väitteli otsikolla ”The Law, the Subject, and Disobedience: Inquiries into Legal Meaning Making” Helsingin yliopistosta syksyllä 2017.

Tapahtuma on suomenkielinen ja avoin kaikille. Tapahtuman järjestää Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry. Tilaisuuden jälkeen on viinitarjoilu ja mahdollisuus vapaalle keskustelulle.

Aika: 18.5.2018, klo 16.00-18.00

Paikka: Tieteiden talo, Sali 312

 

Ohjelma

Pe 18.5.2018, Tieteiden talo, Sali 312

  • 16:00 Tilaisuuden avaus
  • 16:05-16:35 Visa Kurki: Varjoväitösesitelmä
  • 16:35-16:55 Maija Aalto-Heinilä: Valmistellut kommentit & väitöskeskustelu
  • 16:55-17:25 Kati Nieminen: Varjoväitösesitelmä
  • 17:25-17:45 Susanna Lindroos-Hovinheimo: Valmistellut kommentit & väitöskeskustelu
  • 17:45-18:00 Yleisö- ja paneelikeskustelu oikeussubjektista
  • 18:00 – Viinitarjoilu

Jukka Korpela, ”Joosua julisti kaupungin uhriksi Herralle ja surmasi kaikki sen asukkaat” – Universaalit ihmisoikeudet ja Laki historian virrassa (28.3.2018)

Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen SOFY ry:n vuosikokousesitelmä, keskiviikkona 28 maaliskuuta 2018, klo 16 alkavan yhdistyksen vuosikokouksen päätteeksi. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, sali 404. Kaikki, jäsenet ja muut, ovat sydämellisesti tervetulleita.

Herra sanoo Joosualle Nuunin pojalle: ”Noudata tarkoin sitä lakia, jonka palvelijani Mooses sinulle antoi. Älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle.” Tästä syntyy vaatimus Jumalan lain absoluuttisesta tottelemisesta ja kaikkien siitä poikkeavien omien ja vieraiden tappamisesta jumalan kunniaksi (haram-teologia). Vanhan Testamentin kirjoitukset heijastavat koko lähi-itäisen kulttuurin oikeuskäsityksen peruskiveä. Maailmaa ohjaa Jumalan ikuinen järjestys. Sitä ei saa arvostella, muuttaa tai ihmisen järjellä ymmärtää.

Järjestelmä edustaa klaanin kollektiivista etua yksilön arvon sijaan. Totuus, laki ja uskonto ovat sama asia. Hallitsija suo sen armostaan alamaisilleen. Kreikassa klaanirakenne hajosi ja tieto ja jumalat erosivat toisistaan. Roomalaiset ajattelivat, että laeilla voi ohjata yhteiskuntaa ja parantaa sitä. Lait riippuivat säätäjänsä toimivallasta, vaikka epämääräinen luonnon oikeudenmukaisuus ohjasikin niitä.

Itä vaikutti Roomaan ja keisarista tuli jumala. Keisari Diocletianuksen lakikoodeksit annettiin keisarin nimissä, joten keisarista tuli lain lähde. Itäinen ajatus voimistui 500-luvun Corpus iuris civiliksessä ja sitä seuranneessa bysanttilaisessa oikeudessa. Lännessä Kaarle Suuren uudistusten innoittamina alettiin systematisoida vanhoja säädöksiä ja lopulta kanonistit alkoivat ottaa mallia alkuperäisestä roomalaisesta oikeudesta. Paavin voimakas pyrkimys valtaan johti paradoksaalisesti uskonnon syrjäytymiseen lakien säätämisessä.

Islamilaisessa idässä oltiin aluksi avoimia kreikkalaiselle rationalismille. Tilanne muuttui 1100-luvulla. Syntyi illuminationismi, joka korosti, että totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa vain mystisellä kilvoittelulla. Koraani käsitettiin ikuiseksi ja täydelliseksi jumalan ilmoitukseksi. Kun tämä laki pyrki kertomaan pikemmin pelastumisesta, se ei ohjannut laillisuushallinnon syntyyn.

Lännessä skolastikot etsivät ristiriitoja auktoriteettien opetuksista. Puolesta-vastaan argumentointi (”paras argumentti voittaa”) johti ajattelemaan, että totuutta on myös jumalan ilmoituksen ulkopuolella eli että myös pakanat tuntevat hyvän: jumalaakin sitoo yleinen vaatimus oikeudenmukaisuudesta. Kun sama vaatimus velvoitti myös kuningasta, kykenivät hänen lakinsa edustamaan jumalan totuutta ilman keisarin ja paavin valtaa. Siten muodostui suvereenikuninkuus ja tämän absoluuttinen lainsäädäntö ohjaamaan kutakin valtakuntaa konkreettisten lakien mukaan.

Tämä on lyhyt kertomus kahden vastakkaisen maailmanjärjestyksen kehittymisestä uuden ajan alkuun. Kummankin lähtökohta on sama juutalais-persialainen laki. Kun ajatellaan, että jumalan totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa mystisen tietämiskokemuksen kautta, korostetaan myös, että jumalan laki on ihmisymmärrystä suurempi ja kattaa kaiken tiedon. Siksi Koraani tai Raamattu on täydellinen, lopullinen ja ajaton jumalan totuus, jota ei voi arvostella ja joka epärationaalisuudessaankin on ehdoton. Kun se käskee hävittämään pahan, on käskyä toteltava eikä sitä voi kumota järkiargumentein. Siksi islamilainen Kairon julistus määrittelee ihmisoikeudet sharialle alisteiksiksi. Siksi protestanttiset lahkot lukevat Mooseksen lakia ehdottomana ohjeenaan. Siksi myös terrorismia voi perustella haram-teologian periaatteella tuhota jumalan vastustajat. Toisaalta siksi tämän lain tulkkina oleva hallitsija on itse lakien yläpuolella.

Jos taas ajatellaan, että tieteet ovat toisistaan riippumattomia ja kaikki on alisteista universaalille oikeudenmukaisuudelle ja rationalismin vaatimukselle, syrjäytyy mystiikka ja ajatus jumalan iankaikkisesta ja ihmisjärkeä korkeammasta totuudesta. Silloin lakeja voidaan muuttaa perustelemalla ne yleisten oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja rationalismin mukaan. Silloin myös laeilla voidaan rakentaa yhteiskuntajärjestelmää ja –rauhaa riippumatta hallitsijan mielivallasta.

Jälkimmäisessä ajattelutavassa on kuitenkin useita ongelmia historioitsijan näkökulmasta:

  1. Onko ylipäätään olemassa universaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoja, vaan ovatko ne tietyn historian ja kulttuurin tuotteita. Tämä on erityisen ongelmallista, koska monet perusarvomme ja –ajatuksemme ovat yksiselitteisesti eurooppalaisen valistuksen tuotetta.
  2. Muodostaako ajatus korostaa meidän oman kulttuurihistoriamme tuottamia perusarvoja esim. osana perustuslakia samanlaisen absoluuttisen totuusrakenteen, joka sitoo haram-teologian perusteena olevaa Jumalan lakia.
  3. Onko toimintoja, joiden kannalta länsimainen oikeusjärjestelmä ei olekaan paras. Vaikka se suojaa investoinnit, onko se este tavarakaupalle. Esim. olisiko siten syytä arvioida poikkeavien yhteiskuntien talousjärjestelmää toisesta näkökulmasta.

***

Jukka Korpela (s. 1957) opiskeli Helsingin yliopistossa ja Roomassa historiaa, arkeologiaa, sosiologiaa, Rooman kirjallisuutta ja oikeustieteitä. Keskiajan kirkkohistoriaa koskeva pro gradu hyväksyttiin 1979 ja antiikin historiaa käsittelevä väitöskirja 1987. Lisäksi hän on suorittanut Ulkoasiainhallinnon virkatutkinnon ja työskennellyt diplomaattina Egyptissä, Bulgariassa, Neuvostoliitossa ja Latviassa. Vuodesta 1998 Jukka Korpela on ollut Itä-Suomen (Joensuu) yliopiston yleisen historian professori. Hän on julkaissut 10 monografiaa ja yli 150 tieteellistä artikkelia, joissa tarkastellaan eri puolilta vallan syntyä ja sen oikeuttamista. Historian Ystäväin Liitto valitsi hänen kirjansa Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn (Gaudeamus, 2015) vuoden 2015 historiateokseksi.

SOFY:n vuosikokous 28.3.2018

Yhdistyksen vuosikokous pidetään tänä vuonna 28. maaliskuuta 2018 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 404 klo 16:00 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja muut esityslistalla olevat asiat.

Kokouksen päätteeksi (arviolta n. klo 17) vuosikokousesitelmän pitää Itä-Suomen yliopiston Euroopan aatehistoriaan erikoistunut yleisen historian professori Jukka Korpela, jonka kirjoittaman kirjan ”Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn” (Gaudeamus, 2015) Historian Ystäväin Liitto valitsi vuoden 2015 historiateokseksi. Kirja käsittelee niin filosofisia, uskonnollisia, kuin kulttuurillisiakin vaikutuksia länsimaisen oikeuskäsityksen, sekularismin ja tieteellisen ajattelun kehittymiselle, ja samaa on odotettavissa myös esitelmältä, jonka tarkka aihe ja otsikko ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla www.sofy.fi. Esitelmä on kaikille avoin joten myös yhdistykseen kuulumattomat ovat sydämellisesti tervetulleita.

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Alustava esityslista

1 § Kokouksen avaaminen.

2 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen, sekä kokouksen pöytäkirjan tarkastajien valitseminen.

3 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4 § Esityslistan hyväksyminen.

5 § Opiskelijapalkinto.

6 § Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitteleminen, sekä toiminnantarkastajien laatiman toiminnantarkastuskertomuksen esitteleminen.

7 § Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle.

8 § Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valitseminen

Vanha hallitus:
Panu Minkkinen (pj)
Janne Porttikivi (vpj)
Maija Aalto-Heinilä
Paul Tiensuu
Tomi Hämäläinen
Juho Joensuu
Susanna Lindroos-Hovinheimo (vara)
Kevät Nousiainen (vara)
Ida Koivisto (vara)
Ari Hirvonen (vara)
Visa Kurki (vara)

9 § Valitaan toiminnantarkastajat vuodelle 2018. Vuoden 2017 toiminnantarkastajat ovat Teemu Juutilainen ja Suvi Sankari, ja varatoiminnantarkastajat  Tiina Paloniitty ja Jouni Westling.

10 § Yhdistyksen jäsenrekisterin päivittäminen: eronneet, liittyneet, jäsenmaksujen maksaminen.

11 § Yhdistyksen jäsenmaksusta päättäminen. Tiedottaminen/keskustelu IVR:n jäsenmaksusta.

12 § Toimintasuunnitelma 2018.

13 § Muut esille tulevat asiat.

14 § Vuosikokousesitelmä (n. klo 17:00).

15 § Kokouksen päättäminen.

Oikeustieteellisten seurojen suositus viittauskäytännöksi

Suomalaiset oikeustieteelliset seurat Juridiska Föreningen i Finland rf, Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry, Oikeus- ja yhteiskuntatieteellinen yhdistys ry, Suomalainen Lakimiesyhdistys ry ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry ovat yhdessä laatineet suosituksen viittauskäytännöksi kotimaisissa oikeustieteellisissä julkaisuissa ja opinnäytteissä.

Tarkoituksena on, että seurojen vastuulla olevat julkaisut (Lakimies, Oikeus, JFT) sovittavat kirjoittajaohjeitaan suosituksen mukaisiksi kuluvan akateemisen vuoden aikana. Seurat toivovat, että suositus omaksutaan laajemmaltikin, mukaan lukien kaupallisten kustantajien monografiatuotannossa ja oikeustieteen opetuksessa. Suositus on jo käytössä esimerkiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tarjoamassa koulutuksessa perus- ja jatkotutkintotasoilla.

Suosituksen ensimmäinen versio kattaa tieteellisen kirjallisuuden. Jatkossa suositusta täydennetään virallislähteillä, oikeustapauksilla, EU-lähteillä ja keskeisillä kansainvälisillä asiakirjoilla.

Voit ladata suosituksen tästä.

VI Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory, Alicante (25-26 May 2018)

Prior Notice of the VI Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory

and

Prior Call for Papers

The Law School of the University of Alicante as the organizer of the seminar in co-operation with the Law School of the University of Eastern Finland announces the VI Spanish-Finnish Seminar in Legal Theory which will take place in Alicante (Spain) on 25th and 26th May, in 2018.

The theme of the seminar will be “Post Positivism”.

This is a preliminary call for papers about current issues in legal theory and philosophy and participation in the seminar for all scholars of legal theory and philosophy.

In May, Alicante City and the campus of the University of Alicante provides the most enjoyable and fruitful circumstances for a seminar. Let’s enjoy together the nice and warm Mediterranean days in Alicante packed with the current issues of legal theory and philosophy! Further and more detailed information will be provided later by the organizers.

Professor Manuel Atienza
University of Alicante

Professor Matti Ilmari Niemi
University of Eastern Finland
matti.niemi@uef.fi

Oikeudet filosofiassa ja oikeustieteessä -työpaja (11.-12.12.2017)

Oikeudet (rättigheter, rights) ovat keskeinen käsite paitsi oikeustieteessä myös tietyillä filosofian osa-alueilla, kuten moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa. Suomessa ei kuitenkaan ole liiemmälti ollut juristien ja filosofien yhteistä keskustelua aiheesta. Työpajan ideana on korjata tätä vajetta tuomalla oikeustieteilijät ja filosofit saman pöydän ääreen keskustelemaan oikeuksista.

Tapahtuma on suomenkielinen, kaksipäiväinen ja avoin opiskelijoille. Tapahtumaa tukevat Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry.

Aika: 11.-12.12. 2017
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki

Ohjelma

Ma 11.12.2017, sali 309

  • 9:00 Aamukahvi
  • 9:15 – 9:30 Yleinen johdanto
  • 9:30 – 10:40 Visa Kurki & Maija Aalto-Heinilä: Oikeuksien intressiteoria ja tahtoteoria
  • 10:40 – 11:50 Kimmo Nuotio & Otto Lehto: Oikeus sananvapauteen
  • 11:50 – 13:00 Lounas
  • 13:00 – 14:10 Juho Joensuu & Tomi Hämäläinen: Oikeuksien alkuperä
  • 14:10 – 15:20 Ari Hirvonen & Paul Tiensuu: Seuraavatko oikeudet konfliktista vai konsensuksesta?
  • 15:20 – 16:00 Kahvi
  • 16:00 – 17:10 Eerik Lagerspetz & Niko Soininen: Oikeuksien tulkinta

Ti 12.12.2017, sali 404

  • 9:40 Aamukahvi
  • 10:00 – 11:10 Hanna Lukkari & Hanna-Maria Niemi: Ihmisoikeudet ja ihmisarvo
  • 11:10 – 12:20 Seppo Sajama & Mika Viljanen: Oikeudet sopimusoikeudessa
  • 12:20 – 13:30 Lounas
  • 13:30 – 14:40 Markku Oksanen & Anne Kumpula: Oikeudet ja ympäristö
  • 14:40 Loppusanat

Lisätietoja: Visa Kurki (visa.kurki@gmail.com) Maija Aalto-Heinilä (maija.aalto@uef.fi).

PhD Programme/Scholarships in Philosophy of Law and History of Legal Culture

The University of Genoa (Italy) and the Tarello Institute for Legal Philosophy welcome applications for enrolment in its PhD programme in Philosophy of Law and History of Legal Culture. We offer 4 places, 3 of them with full scholarships.

Further information may be found on our website:
http://istitutotarello.org/studyprograms/doctorate/

Applications deadline:
13 June 2017 at noon (Italian time)

The admissions committee will assess the candidates’ research projects (max 10.000 characters), CVs and up to three letters of recommendation.