Category Archives: Tapahtumia

Book launch seminar: A Theory of Legal Personhood (Visa Kurki, OUP 2019)

Time: Nov 11, 4.00pm-6pm

Place: Common Room, 3rd floor, Helsinki Collegium for Advanced Studies, Fabianinkatu 24

The Finnish Society for Legal Philosophy (Sofy ry) will organize a book launch seminar on Visa Kurki’s new book A Theory of Legal Personhood (Oxford University Press 2019). All are warmly welcome to the seminar.

The programme will consist of a presentation by Visa Kurki, and three comments by:

Juha Karhu (University of Lapland)
Raimo Siltala (University of Turku)
Maija Aalto-Heinilä (University of Eastern Finland)

Wine and nibbles will be served after the talks.

To estimate the correct amount of wine and nibbles, we would kindly ask you to register.

Book description:

Who, or what, is a ’person’ according to the law? How did this understanding of personhood come about? In the twenty-first century, environmentalism, animal rights, artificial intelligence, and corporate personhood have compelled us to consider these questions once again. Legal personhood is a foundational concept of Western legal thought and A Theory of Legal Personhood seeks to go beyond contemporary debates, challenging our very understanding of legal personhood itself.
Book available at:

OUP
Amazon
AdLibris

”Transnationaalinen oikeus ja konstitutionaalinen pluralismi” Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen seminaari professori Kaarlo Tuorin kunniaksi

Sofy järjestää emeritusprofessori Kaarlo Tuorin kunniaksi seminaarin ”Transnationaalinen oikeus ja konstitutionaalinen pluralismi” 23.10. 2019 klo 13:00-17:00 Helsingin yliopistossa Porthanian salissa 674. Pyydämme sitovaa ilmoittautumista e-lomakkeella 9.10.2019 mennessä.

Ohjelma

23.10.2019 klo 13:00-17:00 – Helsingin yliopisto, Porthania s674, Yliopistonkatu 3

13:00 Tilaisuuden avaaminen: dekaani Pia Letto-Vanamon puhe.

13:15 Ensimmäinen paneeli

  • 13:15 Sakari Hänninen “Ratio ja voluntas – entä konventiot?”
  • 13:35 Ari Hirvonen ”Konstitutionalismi ja vallankumous”
  • 13:55 Suvi Sankari ”Oikeuden syvärakenteesta ja konstitutionaalisesta diskursiivisuudesta EU:n kontekstissa”
  • 14:15 Paneeli ja yleisökeskustelu

14:45 Tauko
15:00 Toinen paneeli

  • 15:00 Outi Suviranta ”Valtiosääntökontrolli Suomessa – vertailevia näkökohtia”
  • 15:20 Samuli Hurri ”Oikeustapauksen konstituutio: Kertomus, määritelmä, argumentti”’ 15:40 Ida Koivisto “Globaalia läpinäkyvyyttä”
  • 16:00 Paneeli ja yleisökeskustelu

16:30 Tilaisuuden päättäminen: professori Urpo Kankaan puhe

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Panu Minkkinen

Tervetuloa!

Paul Tiensuu, Sofyn sihteeri

Seminar: An Artifact Theory of Legal Rights

José Miguel Ángel García Godinez (Glasgow) will present a paper entitled ”An Artifact Theory of Legal Rights”. The discussant will be Assistant Professor Niko Soininen (Helsinki).

Time: January 28, 2019, at 2-4pm.

Venue: Porthania, Faculty Board Room P545 (5th floor)

The paper is available here: Artifact Theory of Legal Rights

García is a PhD student in Legal Philosophy at the Philosophy Faculty of Glasgow University. His PhD project is on the normativity of law. He holds both philosophy and law degrees.

The seminar is hosted by the Finnish Society for Legal Philosophy (SOFY).

 

 

Seminaari ’Itsemääräämisoikeus filosofisena ja juridisena käsitteenä’ 26.11.–27.11.

Sofy ja Hyvinvointioikeuden instituutti järjestävät 26.11.-27.11. seminaarin ”Itsemääräämisoikeus filosofisena ja juridisena käsitteenä” Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella Joensuussa!

Seminaari on avoin kaikille, ilman osallistumismaksua. Kahvitarjoilun ja tilojen varaamiseksi pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan 19.11. mennessä osoitteeseen henna.nikumaa(at)uef.fi.

Itsemääräämisoikeus on ollut viime aikoina pinnalla monesta syystä. Uusi asiakas- ja potilaslaki herättää kysymyksiä potilaan itsemääräämisoikeuden tilasta Suomessa nyt. Eutanasia-kansalaisaloite johti asiantuntijaryhmän perustamiseen pohtimaan loppuvaiheen hoitoa ja kuolevan potilaan itsemääräämisoikeutta. Aborttikeskustelu nosti jälleen pinnalle naisen oikeuden päättää omasta ruumiistaan ja sen suhteesta sikiön oikeuteen elämään. Itsemääräämisoikeuskysymyksiä liittyy myös informaatioteknologian kehitykseen, ja esimerkiksi uusi GDPR-lainsäädäntö ja vastikään kiireellisenä perustuslainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty tiedustelulaki herättävät kysymyksiä tiedollisesta itsemääräämisoikeudesta. Samalla eri itsenäistymisäänestykset ovat herättäneet Euroopassa keskustelua kansojen itsemääräämisoikeudesta.

Seminaari on tarkoitettu kaikille näistä teemoista kiinnostuneille opiskelijoille, jatko-opiskelijoille, tutkijoille ja ammattilaisille. Esityksissä tutkijat esittelevät ajatuksiaan itsemääräämisoikeuden suhteesta muihin oikeuksiin ja yhteisön huolenpitovelvollisuuteen, kansan ja yksilön itsemääräämisoikeuksien suhteesta, itsemääräämisoikeudesta lääketieteessä, lapsen ja vajaakykyisen aikuisen itsemääräämisoikeudesta, sekä itsemääräämisoikeudesta tietoyhteiskunnassa. Alustusten jälkeen on varattu aina aikaa yleisökeskustelulle.  Lisätietoa puhujista ja esityksistä löytyy seminaarin_ohjelmasta.

Tervetuloa!

Paul Tiensuu, Sofyn sihteeri

P.S. Seminaari myös ”striimataan”, joten sitä voi seurata livenä netissä vaikkei pääsisikään itse osallistumaan tapahtumaan. Laitamme linkin streamiin näkyvästi sofyn nettisivuille kun tapahtuma alkaa.

Jukka Korpela, ”Joosua julisti kaupungin uhriksi Herralle ja surmasi kaikki sen asukkaat” – Universaalit ihmisoikeudet ja Laki historian virrassa (28.3.2018)

Suomen oikeusfilosofisen yhdistyksen SOFY ry:n vuosikokousesitelmä, keskiviikkona 28 maaliskuuta 2018, klo 16 alkavan yhdistyksen vuosikokouksen päätteeksi. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki, sali 404. Kaikki, jäsenet ja muut, ovat sydämellisesti tervetulleita.

Herra sanoo Joosualle Nuunin pojalle: ”Noudata tarkoin sitä lakia, jonka palvelijani Mooses sinulle antoi. Älä poikkea siitä oikealle äläkä vasemmalle.” Tästä syntyy vaatimus Jumalan lain absoluuttisesta tottelemisesta ja kaikkien siitä poikkeavien omien ja vieraiden tappamisesta jumalan kunniaksi (haram-teologia). Vanhan Testamentin kirjoitukset heijastavat koko lähi-itäisen kulttuurin oikeuskäsityksen peruskiveä. Maailmaa ohjaa Jumalan ikuinen järjestys. Sitä ei saa arvostella, muuttaa tai ihmisen järjellä ymmärtää.

Järjestelmä edustaa klaanin kollektiivista etua yksilön arvon sijaan. Totuus, laki ja uskonto ovat sama asia. Hallitsija suo sen armostaan alamaisilleen. Kreikassa klaanirakenne hajosi ja tieto ja jumalat erosivat toisistaan. Roomalaiset ajattelivat, että laeilla voi ohjata yhteiskuntaa ja parantaa sitä. Lait riippuivat säätäjänsä toimivallasta, vaikka epämääräinen luonnon oikeudenmukaisuus ohjasikin niitä.

Itä vaikutti Roomaan ja keisarista tuli jumala. Keisari Diocletianuksen lakikoodeksit annettiin keisarin nimissä, joten keisarista tuli lain lähde. Itäinen ajatus voimistui 500-luvun Corpus iuris civiliksessä ja sitä seuranneessa bysanttilaisessa oikeudessa. Lännessä Kaarle Suuren uudistusten innoittamina alettiin systematisoida vanhoja säädöksiä ja lopulta kanonistit alkoivat ottaa mallia alkuperäisestä roomalaisesta oikeudesta. Paavin voimakas pyrkimys valtaan johti paradoksaalisesti uskonnon syrjäytymiseen lakien säätämisessä.

Islamilaisessa idässä oltiin aluksi avoimia kreikkalaiselle rationalismille. Tilanne muuttui 1100-luvulla. Syntyi illuminationismi, joka korosti, että totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa vain mystisellä kilvoittelulla. Koraani käsitettiin ikuiseksi ja täydelliseksi jumalan ilmoitukseksi. Kun tämä laki pyrki kertomaan pikemmin pelastumisesta, se ei ohjannut laillisuushallinnon syntyyn.

Lännessä skolastikot etsivät ristiriitoja auktoriteettien opetuksista. Puolesta-vastaan argumentointi (”paras argumentti voittaa”) johti ajattelemaan, että totuutta on myös jumalan ilmoituksen ulkopuolella eli että myös pakanat tuntevat hyvän: jumalaakin sitoo yleinen vaatimus oikeudenmukaisuudesta. Kun sama vaatimus velvoitti myös kuningasta, kykenivät hänen lakinsa edustamaan jumalan totuutta ilman keisarin ja paavin valtaa. Siten muodostui suvereenikuninkuus ja tämän absoluuttinen lainsäädäntö ohjaamaan kutakin valtakuntaa konkreettisten lakien mukaan.

Tämä on lyhyt kertomus kahden vastakkaisen maailmanjärjestyksen kehittymisestä uuden ajan alkuun. Kummankin lähtökohta on sama juutalais-persialainen laki. Kun ajatellaan, että jumalan totuus on ihmisjärkeä suurempi ja saavutettavissa mystisen tietämiskokemuksen kautta, korostetaan myös, että jumalan laki on ihmisymmärrystä suurempi ja kattaa kaiken tiedon. Siksi Koraani tai Raamattu on täydellinen, lopullinen ja ajaton jumalan totuus, jota ei voi arvostella ja joka epärationaalisuudessaankin on ehdoton. Kun se käskee hävittämään pahan, on käskyä toteltava eikä sitä voi kumota järkiargumentein. Siksi islamilainen Kairon julistus määrittelee ihmisoikeudet sharialle alisteiksiksi. Siksi protestanttiset lahkot lukevat Mooseksen lakia ehdottomana ohjeenaan. Siksi myös terrorismia voi perustella haram-teologian periaatteella tuhota jumalan vastustajat. Toisaalta siksi tämän lain tulkkina oleva hallitsija on itse lakien yläpuolella.

Jos taas ajatellaan, että tieteet ovat toisistaan riippumattomia ja kaikki on alisteista universaalille oikeudenmukaisuudelle ja rationalismin vaatimukselle, syrjäytyy mystiikka ja ajatus jumalan iankaikkisesta ja ihmisjärkeä korkeammasta totuudesta. Silloin lakeja voidaan muuttaa perustelemalla ne yleisten oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja rationalismin mukaan. Silloin myös laeilla voidaan rakentaa yhteiskuntajärjestelmää ja –rauhaa riippumatta hallitsijan mielivallasta.

Jälkimmäisessä ajattelutavassa on kuitenkin useita ongelmia historioitsijan näkökulmasta:

  1. Onko ylipäätään olemassa universaalia oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoja, vaan ovatko ne tietyn historian ja kulttuurin tuotteita. Tämä on erityisen ongelmallista, koska monet perusarvomme ja –ajatuksemme ovat yksiselitteisesti eurooppalaisen valistuksen tuotetta.
  2. Muodostaako ajatus korostaa meidän oman kulttuurihistoriamme tuottamia perusarvoja esim. osana perustuslakia samanlaisen absoluuttisen totuusrakenteen, joka sitoo haram-teologian perusteena olevaa Jumalan lakia.
  3. Onko toimintoja, joiden kannalta länsimainen oikeusjärjestelmä ei olekaan paras. Vaikka se suojaa investoinnit, onko se este tavarakaupalle. Esim. olisiko siten syytä arvioida poikkeavien yhteiskuntien talousjärjestelmää toisesta näkökulmasta.

***

Jukka Korpela (s. 1957) opiskeli Helsingin yliopistossa ja Roomassa historiaa, arkeologiaa, sosiologiaa, Rooman kirjallisuutta ja oikeustieteitä. Keskiajan kirkkohistoriaa koskeva pro gradu hyväksyttiin 1979 ja antiikin historiaa käsittelevä väitöskirja 1987. Lisäksi hän on suorittanut Ulkoasiainhallinnon virkatutkinnon ja työskennellyt diplomaattina Egyptissä, Bulgariassa, Neuvostoliitossa ja Latviassa. Vuodesta 1998 Jukka Korpela on ollut Itä-Suomen (Joensuu) yliopiston yleisen historian professori. Hän on julkaissut 10 monografiaa ja yli 150 tieteellistä artikkelia, joissa tarkastellaan eri puolilta vallan syntyä ja sen oikeuttamista. Historian Ystäväin Liitto valitsi hänen kirjansa Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn (Gaudeamus, 2015) vuoden 2015 historiateokseksi.

SOFY:n vuosikokous 28.3.2018

Yhdistyksen vuosikokous pidetään tänä vuonna 28. maaliskuuta 2018 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) salissa 404 klo 16:00 alkaen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6 §:n määräämät asiat ja muut esityslistalla olevat asiat.

Kokouksen päätteeksi (arviolta n. klo 17) vuosikokousesitelmän pitää Itä-Suomen yliopiston Euroopan aatehistoriaan erikoistunut yleisen historian professori Jukka Korpela, jonka kirjoittaman kirjan ”Länsimaisen yhteiskunnan juurilla. Jumalan laista oikeusvaltion syntyyn” (Gaudeamus, 2015) Historian Ystäväin Liitto valitsi vuoden 2015 historiateokseksi. Kirja käsittelee niin filosofisia, uskonnollisia, kuin kulttuurillisiakin vaikutuksia länsimaisen oikeuskäsityksen, sekularismin ja tieteellisen ajattelun kehittymiselle, ja samaa on odotettavissa myös esitelmältä, jonka tarkka aihe ja otsikko ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla www.sofy.fi. Esitelmä on kaikille avoin joten myös yhdistykseen kuulumattomat ovat sydämellisesti tervetulleita.

Tervetuloa vuosikokoukseen!

Alustava esityslista

1 § Kokouksen avaaminen.

2 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen, sekä kokouksen pöytäkirjan tarkastajien valitseminen.

3 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4 § Esityslistan hyväksyminen.

5 § Opiskelijapalkinto.

6 § Vuoden 2017 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitteleminen, sekä toiminnantarkastajien laatiman toiminnantarkastuskertomuksen esitteleminen.

7 § Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle.

8 § Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen valitseminen

Vanha hallitus:
Panu Minkkinen (pj)
Janne Porttikivi (vpj)
Maija Aalto-Heinilä
Paul Tiensuu
Tomi Hämäläinen
Juho Joensuu
Susanna Lindroos-Hovinheimo (vara)
Kevät Nousiainen (vara)
Ida Koivisto (vara)
Ari Hirvonen (vara)
Visa Kurki (vara)

9 § Valitaan toiminnantarkastajat vuodelle 2018. Vuoden 2017 toiminnantarkastajat ovat Teemu Juutilainen ja Suvi Sankari, ja varatoiminnantarkastajat  Tiina Paloniitty ja Jouni Westling.

10 § Yhdistyksen jäsenrekisterin päivittäminen: eronneet, liittyneet, jäsenmaksujen maksaminen.

11 § Yhdistyksen jäsenmaksusta päättäminen. Tiedottaminen/keskustelu IVR:n jäsenmaksusta.

12 § Toimintasuunnitelma 2018.

13 § Muut esille tulevat asiat.

14 § Vuosikokousesitelmä (n. klo 17:00).

15 § Kokouksen päättäminen.

Oikeudet filosofiassa ja oikeustieteessä -työpaja (11.-12.12.2017)

Oikeudet (rättigheter, rights) ovat keskeinen käsite paitsi oikeustieteessä myös tietyillä filosofian osa-alueilla, kuten moraali- ja yhteiskuntafilosofiassa. Suomessa ei kuitenkaan ole liiemmälti ollut juristien ja filosofien yhteistä keskustelua aiheesta. Työpajan ideana on korjata tätä vajetta tuomalla oikeustieteilijät ja filosofit saman pöydän ääreen keskustelemaan oikeuksista.

Tapahtuma on suomenkielinen, kaksipäiväinen ja avoin opiskelijoille. Tapahtumaa tukevat Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry.

Aika: 11.-12.12. 2017
Paikka: Tieteiden talo, Helsinki

Ohjelma

Ma 11.12.2017, sali 309

  • 9:00 Aamukahvi
  • 9:15 – 9:30 Yleinen johdanto
  • 9:30 – 10:40 Visa Kurki & Maija Aalto-Heinilä: Oikeuksien intressiteoria ja tahtoteoria
  • 10:40 – 11:50 Kimmo Nuotio & Otto Lehto: Oikeus sananvapauteen
  • 11:50 – 13:00 Lounas
  • 13:00 – 14:10 Juho Joensuu & Tomi Hämäläinen: Oikeuksien alkuperä
  • 14:10 – 15:20 Ari Hirvonen & Paul Tiensuu: Seuraavatko oikeudet konfliktista vai konsensuksesta?
  • 15:20 – 16:00 Kahvi
  • 16:00 – 17:10 Eerik Lagerspetz & Niko Soininen: Oikeuksien tulkinta

Ti 12.12.2017, sali 404

  • 9:40 Aamukahvi
  • 10:00 – 11:10 Hanna Lukkari & Hanna-Maria Niemi: Ihmisoikeudet ja ihmisarvo
  • 11:10 – 12:20 Seppo Sajama & Mika Viljanen: Oikeudet sopimusoikeudessa
  • 12:20 – 13:30 Lounas
  • 13:30 – 14:40 Markku Oksanen & Anne Kumpula: Oikeudet ja ympäristö
  • 14:40 Loppusanat

Lisätietoja: Visa Kurki (visa.kurki@gmail.com) Maija Aalto-Heinilä (maija.aalto@uef.fi).

TSV:n keskustelutilaisuus: Eurooppalainen tutkimuseettinen ohje uudistui

Eurooppalainen tutkimuseettinen ohje uudistui: Merkitys tiedeyhteisölle – Tiedeakatemiain neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan keskustelutilaisuus

Torstaina 4.5.2017 kello 13-15
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö ALLEA (All European Academies) on julkaissut uudistetun version tutkimuseettisestä toimintaohjeesta The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised edition. Tule kuulemaan, mitä ohjeessa on uudistettu ja mitkä tekijät johtivat muutostarpeisiin.

Ohjeessa määritellään hyvän tieteellisen käytännön periaatteet ja soveltamisalueet. Ohje pätee niin julkisesti kuin yksityisestikin rahoitettuun tutkimukseen kaikilla tieteenaloilla. Sitovana ohjeistus koskee esimerkiksi EU:n rahoitussopimuksia Horisontti 2020 -ohjelmassa ja sitä seuraavassa Euroopan komission yhdeksännessä tutkimuksen puiteohjelmassa.

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Lisätietoa.